Pieni kuvakoulu osa I: Kalusto

Kuvaan tarvitaan aina jonkinnäköinen kamera, joten kalustosta on hyvä aloittaa. Mihin kannattaa panostaa, ja missä voi säästää.

Kyllä, se on filmijärjestelmäkamera! :D Eivät ne ole vielä maailmasta kadonneet

Kamera/runko

Halpojen aloittelijarunkojen hinnat ovat nykypäivänä niin alhaiset, että jos valokuvaus kiinnostaa vähäänkään, kannattaa pokkarin sijasta hankki pieni jäjestelmäkamera. Kameran valitsemisessa kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä siihen, kuinka hyvin se sopii omaan käteen, toisinsanoen mikä tuntuu luontevimmalta käyttää. Aloittelijasarjan (Nikon D5***,D3***,D40/60 *, Canon tuhat- ja satasarja ****D-***D) kameroissa on sisältä katsottuna hyvin vähän eroja. Tärkeimmät ominaisuudet eläinkuvausta varten, joita kamerassa kannattaa vertailla on sarjakuvausnopeus ja ISO-herkkyys. Eläimiä kuvatessa nopeammalla kameralla saa helpommin onnistuneita kuvia nopeasti liikkuvasta eläimestä. Korkea ISO-herkkyys taas helpottaa kuvien ottamista hämärässä.

Tästä pykälää ylempänä ovat harrastelijarungot, joita löytyykin sitten Nikonilta ja Canonilta jo niin croppikennoisena (kuten aloittelijakameroissa) kuin täysikennoisina. Harrastelijarungot ovat yleensä aloittelijarunkoja paremmin säätiivistettyjä, hieman nopeampia, niissä on parempi tarkennusjärjestelmä sekä parempi kohinansieto, mutta ne ovat myös hieman kalliimpia. Harrastelijarunko on hyvä valinta, mikäli haluaa ettei kamerasta heti tule rajat vastaan.

Täysi- ja croppikennoisen kameran erona on kuvakennon koko, joka on croppikennoisella kameralla huomattavasti pienempi kuin täysikokoisella. Täysikokoinen kenno tekee kamerasta tarkemman, paremmin suuria ISO-herkkyyksiä kestävän (sekä todella kalliin), mutta toisaalta taas croppikenno tuo zoomeihin lisäpituutta (croppikerroin n. 1,4-1,6). Tavallinen harrastelija pärjää pitkälle croppirungollakin ja säästää näin euroja parempaan optiikkaan.

Itse olen tähän asti käyttänyt vain croppirunkoja (ja ellen lotossa voita, käytän jatkossakin), sillä halvimmatkin Nikonin täysikennoiset maksavat 1600e, ammattitykeistä puhummattakaan ja croppirungon tuoma lisäpituus optiikkaan on vain todella kätevä eläimiä kuvatessa (70-200mm objetiivi vastaa croppirungolla n. 105-300mm objektiiviä).

(* Huom! Nikonilla ei D5***,D3***,D40/60-kameroissa ole mukana omaa tarkennusmoottoria. Tämä pitää huomioida kun ostaa kameraansa objektiivejä. Tarkennusmoottorin tunnus objektiiveissä: HSM/AF-S/USM)

Objektiivit 

Kuvanlaadun kannalta runkoa tärkeämpi ostos on objektiivi. Pääsääntöisesti kannattaa suosia oman merkin objektiivejä, mutta Sigma ja Tamron tekevät myös laadukkaita valovoimaisia linssejä. Objektiivi vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, miten tarkka kuvasta piirtyy. Eläinkuvausta varten on hyvä olla ainakin telezoom-objektiivi, sekä lyhempi objektiivi lähikuviin. Suuri valovoima (pieni f-luku) on maneesissa kuvatessa eduksi, mutta valovoimaiset objektiivit ovat myös kalliita. Laadukkaat objektiivit ovat hyvin pidettyinä kestäviä, joten niitä uskaltaa ostaa myös käytettyinä.

Ei se runko vaan se linssi: Vasemmanpuolimmainen otettu sigman 70-200mm f/2.8 (+Nikon d90) ja toinen muistaakseni Nikkorin 55-200mm f/4-5.6 linssillä (+D3100). Sama paikka ja sama este. // edit. Kirjoittaja alkaa opetella kumpi on oikea ja kumpi vasen..

Teleobjektiivi ja lyhemmät zoomit

Yleensä rungon mukana tulee ns. kittiobjektiivi, joka on yleisimmin 18-55mm f/3.5-5.6. Tämä on hyvä peruslasi harrastelukuvailuun, mutta eläimiä kuvatessa ja ratsastuskisoissa se jää auttamatta liian lyhyeksi. Omaa budjettia miettien kannattaa sille hankkia joku seuraavista teleobjektiiveistä kaveriksi, uutena tai käytettynä (halvimmat ylinnä, oma merkki=Canonille Canon, Nikonille Nikkor):

Nikkor 18-55 f/3.5-5.6 ja 70-200mm f/2.8.
Kokoero on näillä valtava ja kannattaakin
miettiä, haluaako kantaa näin isoa
mörssäriä mukanaan.

• Oman merkin 55-200mm f/4-5.6
• Oman merkin 70-300mm f/4-5.6
• Oman merkin 70-200mm f/4
• Sigma/Tamron 70-200mm f/2.8
• Oman merkin 70-200mm f/2.8 

Jokaisesta lasista löytyy niin kuvanvajaallinen (Nikkor=VR, Canon=IS, Sigma=OS, Tamron=VC), kuin vakaajatonkin malli. Mikäli kuvaat paljon maneesissa, voi kuvanvakaajasta olla hyötyä, mutta myös ilman sitä pärjää hyvin. Sigman/Tamronin halvat, valovoimattomat telelinssit kannattaa jättää kaupan hyllyyn. Ne ovat parhaimmillaan paperipainoina. Lintuja ja villieläimiä kuvaava saa suunnata katseensa yli 300mm objektiiveihin, sillä 200mm on polttovälinä yllättävän lyhyt.



Jos objektiivivalikoimaansa haluaa kasvattaa vielä muilla valovoimaisilla zoomeilla, kannattaa katsella 18-55mm:lle valovoimaisempaa vaihtoehtoa. 24-70mm on polttoväliltään hyvin eläinkuvaukseen sopiva, sillä kun zoomi ylettyy hieman kauemmaksi ei tarvitse mennä ihan puru/potkuetäisyylle. 16 tai 17-35mm on omiaan mikäli haluaa kuvata tallin sisällä tai isonenäisiä eläimiä.

•  24-70 mm f/2.8 
• 16/17-35 mm f/2.8

Kiinteä objektiivi

Kiinteät objektiivit tarjoavat parempaa valovoimaa ja piirtokykyä pääsääntöisesti halvemmalla hinnalla kuin teleobjektiivit. Ne sopivat erittäin hyvin potretti- ja yleislinsseiksi, joilla pystyy myös kuvata hyvin sisätiloissa. Kuten nimi jo kertookin, ne ovat polttoväliltään kiinteitä, eli niillä ei pysty zoomaamaan.

• 35mm f/1.8
• 50mm f/1.8
• 85mm f/1.8

Nämä objektiivit ovat kaikki hyviä yleisobjektiivejä, jotka eivät yleensä edes ole hinnalla pilattuja. Mikäli haluaa näistä vielä astetta parempaa, jokaisesta polttovälistä on markkinoilla f/1.4 valovoimalla olevia vaihtoehtoja. Omaan kalustooni on kuulunut Nikkor 50mm f/1.8 jo ties kuinka kauan. Se on palvellut uskollisesti tilanteessa kuin tilanteessa ja näppärän koon takia myös lähtee kaikkialle mukaan.

50 mm:stä on kaikkeen. Vaikka tämä on ollut kaikista halvin objektiivini, tykkään siitä kaikkein eniten. Se piirtää kauniisti ja tarkasti ja hyvän valovoiman ansiosta kuvat onnistuvat hämärämmälläkin säällä.

Mikäli lompakko pullistelee ja kuvaat paljon maneesissa, kannattaa myös harkita oman kalustonsa kerryttämistä 135mm f/2, objektiivillä. Tämä on todella hintava lasi, mutta valovoimaltaan, pituudeltaan ja piirroltaan varsin ylivertainen muihin nähden.

Mistä objektiivejä, kameroita ja kuvaustarvitteita kannattaa katsella?

Objektiivejä ja kameroita sekä muita kameratarvikkeita löytää käytettynä kameraliikkeistä. Kameraliikkeet pyytävät yleensä kuitenkin ennemmän kuin yksityiseltä ostettu, mutta tällöin voi yleensä olla varma että tuota on sitä mitä luvataan ja kaupat pystyy tarvittaessa purkamaan.

Netistä löytyy facebookin Valokuvaajan kirppiksen myös lisäksi kaksi hyvää ja luotettavaa myyntifoorumia. www.kameralaukku.com & www.digicamera.net . Ulkomailta löytää tavaraa usein vieläkin halvemmalla ja ainakin ebay:ssa liikkuu myös paljon kameratarvikkeita.

Jos haluaa tavaransa ostaa uutena, kannattaa ensin paikallisen valokuvausliikkeen lisäksi katsella myös Rajalan valikoimia. Vaikka hinnat ovat välillä keskimääräistä korkeammat, on tämä liike testattu hyväksi - takuu toimii justiin eikä melkein ja toimitukset ovat todella nopeita.

Muut kivat härpäkkeet

Akkukahva

Mikäli kuvaat paljon kisoja, tai pitkiä aikoja, on akkukahva todella kätevä. Akkukahvaan voi virittää joko tavalliset AA-patterit tai 2 normaalia kameran akkua ja tällöin kamerassa riittää virtaa pidemmälle. Pattereiden hyvä puoli on, että niitä saa lähes joka kaupasta ja  jos virta loppuu kesken reissun, ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa paikallista kameraliikettä ja toivoa parasta että heillä olisi kameraan sopiva akku.

Akkukahva tuo myös tukevuutta ja tasapainoa, mikäli kameran nokassa on painava objektiivi.

Muistikortit

Niitä ei koskaan voi olla liikaa. Muistikorteissa kannattaa suosia niitä, joiden kirjoitusnopeus on vähintään 30 Mb/s. Hitaammat eivät välttämättä kerkeä tallentaa pitkää sarjatulitusta, vaan hyytyvät parin kuvan jälkeen. Jpg kuvia ottaessa 4, 8 ja 16 GB:n kortit ovat sellaisia, että niihin mahtuu jo hyvin kuvia. Mikäli kuvaat raw-kuvia, kannattaa suosiolla valita vähintäään 32 tai 64 GB:n kortti, sillä raw-kuvat vievät paljon tilaa.

Normaaleja, pieniä ja lätysköjä SD-muistikortteja (jotka käyvät suurimpaan osaan digikameroista) myydään kahta eri mallia: SDXC ja SDHC. SDHC kortteja myydään kokoon 32 GB asti ja ainakin kaikki tähän mennessä vastaan tulleet SD-kortteja käyttävät kamerat ovat näitä tukeneet. SDXC kortit ovat taas pääsääntöisesti siitä isompia, aina 2 TB asti. Varsinkaan vanhemmat kamerat eivät kuitenkaan tue SDXC-kortteja, joten ennekuin ostat tälläisen, kannattaa varmistaa sopivuus joko myyjältä tai kameran käyttöohjeesta.

Kaksi erilaista SD-korttia: SDXC (vas) ja SDHC

Kameralaukku

Näitä saa 1000 eri mallissa, kuosissa ja koossa. Tee-se-itse-ihminen tuunaa vanhasta lempilaukustaan uniikin kameralaukun helposti vanhan retkipatjan ja kangassuikaleiden avulla. Armeijalle valmistetut kaikenkestävät reput ovat myös hyvä valinta: www.varusteleka.fi/fi/group/keskikokoiset-reput/1380

Suojaflitterit

Kameralaukkuakin tärkeämpi objektiivin suojelusenkeli on objektiivin eteen pyöräytettävä suojaflitteri (myös UV-suodin on tähän hyvä). Flitteri on lasinen suojalevy, joka suojaa objektiivin pintalasia naarmuilta ja pölyltä. Tämän pitäisi kuulua jokaisen kuvaajan perusvarustukseen, ainakin kalleimpien putkien nokkaan. 

Olen jo 2 kertaa saanut todistaa tämän pienen lasinpalan tärkeyden, kun 70-200mm:n etulinssi on syystä tai toisesta ottanutkin vähän enemmän osumaa ja suojafiltteri on mennyt tuhannen sirpaleiksi ilman että objektiivin etulinssiin on jäänyt mitään jälkeä. Nykyään tuo pidempi zoomi on ilman suojaflitteriä vain puhdistuksen ajan.

Kameramuki

Canonistille tai Nikonistille. Se on vain saatava.