Pieni kuvakoulu osa II: Liikekuvaus

1/2500,  f/3.5 IS0-320

Liikekuvauksessa tärkeintä on muistaa pitää suljinaika tarpeeksi lyhyenä, sillä muuten liike ei pysähdy ja kuvasta tulee epäterävä. 

Suljinaika ilmoitetaan sekunteina ja sekuntin sadas/tuhannesosina. Suljinaika 15" tarkoittaa että suljin on auki 15 sekuntia ja 1/1000 tarkoittaa että suljin on auki 1000:s osa sekuntin ajan. Jos valoa on vain tarpeeksi, suljinaika kannattaa pitää 1/640 tai sitä lyhyempänä, jolloin nopeakin liike kyllä pysähtyy. Myös tätä pidemmillä suljinajoilla pystyy ottamaan teräviä liikekuvia, mutta tällöin pitää olla tarkkana että muistaa seurata kohdetta liikkeen mukana kameralla.

Ensimmäinen muistisääntö suljinajan kanssa on, että suljinajan pitäisi olla vähintään yhtä lyhyt kuin mitä objektiivissä on millimetrejä. Eli jos kuvaat 200mm ulottuvalla lasilla, pitäisi suljin ajan olla vähintään 1/200. Jottei tämä menisi liian helpoksi, croppirungoilla polttoväli pitäisi kertoa vielä kameran croppikertoimella, eli n. 1,3-1,5. Mutta varsinkin vakaajallisilla objektiiveillä, ja vakaalla kädellä varustettu kuvaaja pystyy kyllä omien kokemuksieni mukaan ottamaan teräviä kuvia ilman croppikertoimen muistamista.

1/80,  f/2.8  IS0-1600, 78mm

Millimetrit sekunneiksi sääntö on helppo muistaa ja se toimii useimmissa tilanteissa myös liikekuvauksessa, kunhan muistaa seurata kohdetta kuvanottamisen aikana

Liikkeen suunnalla on myös merkitystä. Suoraan edestäpäin/etuviistosta kuvaten suljinaika voi olla yhden tai kahden portaan verran pidempi kuin suoraa sivulta kuvatessa.

1/200, f/2.8 IS0-4000, 180mm

Edestäpäin kuvattuna saa nopemmasta liikkeestä pysähtyneen kuvan kuin vastaavalla suljinajalla suoraan sivusta kuvattuna

Aukko, aukkoarvo tai valovoima on yksinkertaisettuna luku, joka kertoo kuinka isolla objektiivi sisällä olevan himmentimen keskellä oleva aukko on. Himmennin toimii samalla periaatteella kuin ihmissilmän pupilli. Kun menet pimeään, silmän pupilli kasvaa ja silmään pääsee enemmän valoa, jotta näkisimme paremmin. Myös objektiivin aukkoa isontamalla kameran kennolle pääsee enemmän valoa ja kuvasta tulee kirkkaampi. Aukolla vaikutetaan myös kuvan syväterävyyteen eli taustan sumentumiseen.

Aukolla ei liikekuvauksen kannalta ole niin suurta roolia kuin suljinajalla. Aukkoarvoa säätäessä kannattaa lähinnä miettiä, haluaako terävyysalueesta suuren vai pienen. Hevonen on suuri eläin, ja mikäli teleobjektiiveillä kuvattaessa haluaa koko hevosen olevan terävä, ei aukkoa kannata pitää alle 3,5-4,5. Isoimmilla aukoilla koko hevonen ei välttämättä mahtu terävyysalueeseen.

Aukko f/5.6 Huomaa että tässä syväterävyyttä kasvattaa myös lyhyt polttoväli, 55mm (aika tyylikäs kuva v. 2011. Näitä katsoessa tulee kyllä kieltämättä hyvä mieli, että edes jotain on tullut opittua tässä useamman harrastusvuoden aikana ;D)

 Aukko f/2.8. 

Ero ylempään kuvaan on selkeä

ISO-herkkyys kuvaa kennon herkkyyttä, eli paljonko se ottaa valoa vastaan. Mitä isompi ISO-luku, sitä enemmän kenno ottaa valoa vastaan ja sitä valoisampi kuva on. Isoilla ISO-herkkyyksillä esiintyy kuitenkin kohinaa (värillisiä vikapikseleitä), mutta liikekuvauksessa yleensä kannattaa säätää ISO tarpeeksi korkeaksi, kohinankin varjolla, jotta suljinaika pysyy tarpeeksi lyhyenä.

ISO-5000 Tässä kuvassa näkyy jo reilusti kohinaa eli erivärisiä pikseleitä. Kohina on kuitenkin mahdollista poistaa kuvankäsittelyllä jonkin verran, joten liikekuvissa ISO-herkkyyttä kannattaa nostaa mikäli suljinaikaa ei muuten saa tarpeeksi lyhyeksi

Samakuva kohinan poiston jälkeen

Kuinka alkaa säätämään asetuksia

Mikäli kuvaat vain ja ainoastaan kameran automaattiohjelmilla (esim. auto tai urheilukuvaus), kannattaa ensimmäisenä tutustua kameran puoliautomaattiohjelmiin: P (ohjelmoitu automatiikka) A/Av (aukon esivalinta) tai S/Tv (sulkimen esivalinta).  Liikekuvauksen kannalta P ja sulkimen esivalinta ovat parhaimmat harjoitteluohjelmat ennen manuaaliin siirtymistä.

S/Tv (sulkimen esivalinta)
Tällä ohjelmalla voit itse asettaa sulkimen nopeuden (ja käytettävän iso-herkkyyden, mutta voi käyttää myös iso-auto asetusta), jolloin kamera huolehtii valotuksen kannalta sopivan aukon. Tämän ohjelman hyvänä puolena on, että suljinaika pysyy vakiona, jolloin liike varmasti pysähtyy.
Huomaathan että mikäli säädät itse myös herkkyyttä, ja kuvista alkaa tulla todella tummia, herkkyyttää pitää joko nostaa tai suljinaikaa pidentää.

P (ohjelmoitu automatiikka)
Tällä ohjelmalla voit itse määrittää aukon ja suljinajan ja kamera hoitaa herkkyyden säädön.

Kuvien asetuksia kannattaa jälkikäteen katsella, jolloin oppii hahmoittamaan millasilla asetuksilla saa missäkin olosuhteissa oikein valoittuneen kuvan. Kun valotuksen perusteet alkavat tuntua tutuilta, kannattaa siirtyä täysmanuaaliin (M), jolloin pystyy hallitsemaan koko paketin.

Tarkentaminen

Kun valotus alkaa olemaan kunnossa, ruvetaan miettimään tarkennusta. Liikkuvaa kohdetta kannattaa aina kuvata jatkuvalla tarkennuksella (Ai Servo/AF-C). Tämän jälkeen on mielipidekysymys, tykkääkö kuvata millä aihevalinnalla tai kuinka monella pisteellä. Itse suosin yhden tarkennuspisteen valintaa tai 3D-seurantaa (Nikon), jolloin kamerasta valitaan yksi piste ja kamera tarkentaa pääsääntöisesti tähän mutta ottaa tarvittaessa myös muita pisteitä mukaan. Keskitarkennuspiste on yleensä jokaisessa kamerassa herkin, joten sen käyttöä kannattaa suosia.

Mitä aihealuetta käyttääkin, tärkeintä tarkentamissa on seurata kohdetta. Lonkalta heitetty hätäräpsäisy harvemmin osuu oikeaan kohteeseen, mutta kun kohdetta seuraa jonkin matkaa ennen kuvanottamista, tarkennus on varmemmin oikeassa. Jatkuvaa tarkennusta käyttäessä kamera tarkentaa kokoajan kun laukaisin painetaan puoliväliin. Esimerkiksi esteitä kuvatessa ratsukkoa on hyvä seurata joitakin metrejä ennen estettä laukaisin puoliväliin painettuna.

Kohdassa 1 rajataan kohde valittuun tarkennuspisteeseen ja painetaan laukaisin puoleen väliin, jolloin kamera alkaa tarkentaa. Kameraa liikutetaan koko matka kohtaan 2 asti kohteen mukana niin että se pysyisi mahdollisimman hyvin tarkennuspisteessä, kokoajan laukaisin puolessa välissä. Kohdassa 2 painetaan laukaisin pohjaan asti. (toim. huom. tämän takia nykyään kuvaan, en piirrä :D)

Panorointi: hämäränajan liikekuvien pelastaja ja vauhdintuoja

Panorointi on tekniikka missä käytetään hyväksi pitkää suljinaikaa ja liikettä. Se on mainio tapa luoda kuviin vauhdin tunnetta ja saada kelvollisia liikekuvia vähässä valossa. Panoroinnissa on tärkeä pitää suljinaika n. 1/30-1/60 välillä, jotta liike-epäterävyys tulee esille.

1/50, f/2.8 IS0-1600, 100mm

Panorointi tuo kuviin vauhdin tuntua

Suljinajan pitää liikkeen vauhdista riippuen olla n. 1/50 tai sitä pidempi. Kohdetta seurataan kameralla kokoajan, myös laukaisinta painaessa ja sen jälkeen, jolloin kohde pysyy terävänä mutta taustalle tulee "vauhtiviivat".

Jäikö jokin vielä mietityttämään, kysy!