sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Kesämuisteloja

Puinnit ovat vihdoinkin ohi ja niin on kesäkin. Onneksi kesää voi silti muistella samalla kun purkaa kuvankäsittelyjonoa kesältä. Hevoskuvat ovat suurinpiirtein ajantasalla, mutta lähes kaikki muut kesän kuvat ovatkin sitten käsittelemättä. Koko viikon kestäneen käsittelyurakan ansiosta kuvajono on lyhentynyt jo elokuun loppuun, eli on enää vajaa kaksi kuukautta myöhässä. Joskus minulta kysytään kyllästynkö koskaan kuvaamiseen. Luultavasti en, mutta tähän jälkikäsittelyyn voisi kyllä keksiä jonkun nopeuttavan helpotuksen. Tälläkin hetkellä kameran muistikortilla olisi vielä pelkästään koneelle pääsyä odottamassa yhdet hääpotretit, läjä hevos- ja lehmäkuvia... Mutta kun ne eivät vielä mahdu..

25. elokuuta saattoi olla koko kesän kuumin päivä ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla. Ainakin possujen mielestä, sillä kesän ainoat mutakylpy kuvat ovat siltä päivältä. Jos ilmeen perusteella pitää päätellä milloin possu on onnellisimmaan, on se hetki aika varmasti kuuma kesäpäivä mutalammikossa..



Myös lehmät osasivat nauttia kesän viimeisistä lämpöisistä päivistä. Yksi laitumistamme rajautuu jokeen ja vaikka lehmillä olisi tarjolla myös puhdasta vettä, tykkäävät ne käydä joella juomassa. Onhan siinä tietenkin kiva uida samalla ja päästä hetkeksi eroon ötököistä. Yleensä kun laitumelle menee kameran kanssa, ei joella ole ketään. Tällä kertaa kuitenkin kävi hyvä nakki ja muutama lehmä tuli juomaan. Tuo joenranta on oikein mahtava kuvauspaikka iltaisin. Päivällä aurinko paistaa siihen hieman pahasti.


Vanhat mammat 15v, jos oikein laskin. Karjan vanhimmat (ja viisaimmat?), mutta eivät todellakaan raihnaisimmat. 

 Kulkevat nimillä vihainen lehmä (kutsumanimestä voinee päätellä jotain tämän luonteesta... :D muuten kyllä mukavan leppoisa kaveri, mutta kukaan täysjärkinen ei vapaaehtoisesti mene ilman kunnon pitkää keppiä auttamaan tämän vasikoita utareelle... Hyvä äiti suojelee lapsiaan viimeiseen asti. Tämä on ainoa lehmä jonka olen koskaan kuullut murisevan murhanhimoisesti!) ja musta (virallisesti riita ja rilli(? en nyt muista varmasti)). Ruskea pyöräytti tänä vuonna tomerat sonnikaksoset.







Jos vanhuus antaa viisautta lehmälle, ei samassa lauseessa voi kyllä puhua näistä vasikoista. Jos en väärin muista niin tämän hepulin taisi aiheuttaa toinen lehmä joka käveli takaa...






Ja tässä pari viikkoa sitten kävi pieni hupsis. Tamronin hankinnan jälkeen vasta huomasin kuinka huono piirto 70-200mm nikkorissa onkaan. Tekniikka kehittyy kokoajan eteenpäin ja vaikka linssissä ei mitään erityistä vikaa ollutkaan, alkoi vaihto pyöriä mielessä. Olin jo valmistellut tänne blogiinkin pienen myynti-ilmoituksen, jos olisikin sattunut käymään niin että joku olisi ollut edullisen 70-200 2.8 lasin tarpeessa.

Kuitenkin samana iltana tuli Ra(h/j)asta mainospostia sähköpostiin. En pahemmin kyseistä kauppaa ole käyttänyt, sillä se on valehtelematta Suomen kallein kameraliike. Avasin kuitenkin mainospostin ennen roskikseen laittamista, ja kappas! Rajalassa on meneillään vaihtoviikon. Tuo nikkor 70-200 2.8 VR1 vaihdossa ja väliraha 999e niin saat VR2, eli uusimman version. Pienen laskutoimituksen jälkeen oli pakko todeta, että nyt on pakko lähteä näyttämään nikkoria Tampereelle, sillä Rajala tarjoaa siitä lähestulkoon saman hinnan millä ostin sen ~4 vuotta sitten. Kaikista naarmuista huolimatta nikkori sitten jäi Rajalaan ja mukaan lähti uudempi vr2... Jonkinlaisia käyttökokemuksia tulossa sitten aikanaan tästäkin, kunhan vain pääsen sen kunnolla sisäänajamaan hevostenkin kanssa.