maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pieni kuvakoulu osa IV: Kuvankäsittely (LR)

Tässä osassa käsitellään kuvien käsittelyä ohjelmalla Adobe Lightroom (edit: ohjeet tehty LR 5:lle, vanhemmissa versioissa kaikki ei välttämättä ole juuri samoin) . Se on maksullinen ohjelmisto, josta voi kuitenkin ladata maksuttoman 30pv kokeiluversion Adoben sivuilta. Varoituksen sanana kuitenkin, ohjelma on hyvin koukuttava! :D Varsinainen kuvanmuokkausohjelma Lightroom ei ole, vaan tällä ohjelmalla vain säädetään kuvan asetuksia, värejä ja rajauksia.

Tein jonkin aikaa sitten kuvankäsittelyohjeet Gimpille, ne löytyvät blogitallin parempia hevoskuvia sarjasta: kuvien käsittely Gimpillä. Ohjeet ovat sen verran kattavat, etten täällä enää aihetta käsittele (ellei toisin haluta ja joku keksii mitä pitäisi vielä lisää kertoa.)

Raw vai jpg?

Lightroomilla pystyy käsittelemään myös raw-kuvia. Mikäli ei ole kiinnostunut kuvien muokkaamisesta ja haluaa vain kuvat kamerasta koneelle ja käyttöön, ei raw-kuvia kannata ottaa. Raw-kuva eroaa jpg:stä siinä, että kamera tallentaa kuvaustilanteessa kuvaan kaiken informaation. Se tekee kuvasta paremmin muokattavan, mutta myös todella raskaan. Oikeasti raskaan. Kun kuvaan jpg:llä koko päivän kisoja ja saaliiksi jää n. 1500 kuvaa, tallennustilaa kuluu n. 12Gt. Kun räiskin samanverran rawina, tilaa kuluu 50 Gt. Siinä ei kovin montaa päivää kuvata putkeen kun loppuu jo tietokoneesta levytila kun samaan tahtiin ei kuvia saa muokattua ja muunnettua jpg:ksi.

Peruskuvankäsittelyn pystyy tekemään aivan samallalailla niin jpg kuin raw-kuvallekin. Itse kuvaan rawina lähinnä siitä syystä että siinä valkotasapainoa pystyy jälkikäteen muokkaamaan todella kattavasti ja puhkipalaneita kohteita pystyy pelastamaan hieman paremmin kuin jpg-kuvista.


Sama kuva, sama käsittely (paitsi valkotasapaino, jota piti jpg kuvaan fiksailla jotta kuvat näyttäisivät samalta). Nikonin raw-kuvan tunnus on NEF. Kuva otettu iltahämärissä ja se oli todella tumma ja sininen (kts. alempi kuva kohdasta croppaus). Tälläisiäkin kuvia pystyy vielä hyvin pelastamaan jpg:llä, joten raw ei todellakaan ole mikään välttämättömyys vaikka kuvia haluaisikin käsitellä enemmän. Tästä voi kuitenkin jo huomata kun tarkkaan katsoo, että säädöt ovat raw-kuvassa tarkemmat kuin jpg:ssa. Jpg valoittaa samalla valotuksen lisäyksessä (+1,67) aavistuksen ennemmän kuin raw.

Croppaus eli rajaaminen

Harva kuvaaja saa jokaista otostaan rajattua täydelliseksi heti kamerasta. En ainakaan minä. Helppo croppaus eli rajaaminen on ehkä yksi tärkemmistä Lightroomin ominaisuuksista. Rajaus-painike löytyy heti Histogrammin alta, (punaisella ympyröity) laatikko katkoviivoilla.

Mikäli rajauksen kuvasuhdetta haluaa muuttaa, avataan kuvasuhdelukko (1.). Tällöin kuvaa voi vapaasti rajata ja kääntää. Jos haluaa jonkin tietyn kuvasuhteen, lukon vierestä löytyy pudotusvalikko jossa vakiona on Original. Tätä klikkaamalla löytyy pitkä lista erilaisia kuvasuhteita.
Kun rajaus ja horisontin suoristaminen on valmis, painetaan (2) close. Rajauksen voi muuttaa takaisin alkuperäiseen painamalla reset.


Perusasetukset (Basic)

Tämä osio on oikeastaan kaiken käsittelyn perusta. Perusasetuksia kannattaa opetella käyttämään kunnolla ja vasta sen jälkeen siityä muihin osoihin. Oikea puoli eli +-puoli lisää ja vasen eli - vähentää säätöä.
Treatment: Color / Black & white valitaan käsitelläänkö kuvaa väreissä vai mustavalkoisena
WB eli valkotasapaino. Mikäli kuva on raw-kuva on tässä tempin kohdalla asteikko 2000-50 000, josta valitaan oikea värilämpötila. Jpg-kuvassa asteikko on -100 - + 100. Tintin kohdalla on kummankin rawissa  asteikko -150 -+150 ja jpg:ssä -100-+100 mistä valitaan oikea sävy. Lightroom osaa myös määrittää (yleensä) automaattisen valkotasapainon. Tämä valita löytyy pudotusvalikosta joka tulee esiin klikkaamalla As Shot-kohtaa ja valitsemalla sieltä Auto.
Exposure eli valotus. Valotusta säädetään liukuvalikosta niinkuin kaikkia muitakin tämän kohdan säätöjä. + on valotuksen lisäys ja - vähentää valotusta, 
Contrast l. kontrasti joko lisää tai vähentää mustan ja valkoisen eroa. Kontrastia lisäämällä musta mustenee ja valkoinen "puhdistuu" ja värit muuttuvat kirkkaammiksi. Varo ylikäyttämästä!
Highlights l. kirkkaat kohdat. Tällä säädetään kuvan kirkkaimpien kohtien valkoisuutta. Puhkipalaneita kuvia voi yrittää pelastaa tällä, mutta mikäli kuva on jpg-muodossa täysin valkoista kohtaa ei tälläkään pysty pelastaamaan. Raw-kuvalla se joskus vielä onnistuu.
Shadows l. varjot. Tummentaa tai vaalentaa kuvan tummia kohtia
Whites l. valkoinen. Säätää valkoisen värin valkoisuutta kuvassa, eli jos valkoinen näyttää harmaalta, voi tätä lisäämällä saada siitä taas valkoista.
Blacks l. musta. Säätää mustan syvyyttä samallalailla kuin whites säätö valkoista.
Clarity joko pehmentää tai tarkentaa kuvaa ja kohteen reunoja. Tätä on hankala selittää, mutta kokeilemalla idea tulee paremmin esille.
Vibrance elävöittää kuvan sävyjä, mutta ei tee niin rajua jälkeä kuin saturation. Luonnollisempi värin lisääjä.
Saturation lisää kuvan saturaatiota eli värikylläisyyttä.



Näillä loskakeleillä nyt ei saa kivaa kuvaa tekemälläkään, mutta tässä esimerkki perusmuokkauksen voimasta. Sivulla näkyy käytetyt säädöt. Perusmuokkauksen lisäksi tähän on lisätty hieman vijentointia.

Kohinanpoisto ja tarkkuus

Kohinanpoisto ja tarrkennuksen lisäys ovat myös asetuksia joita kannattaa lähes joka kuvaan tehdä. Kummatkin löytyvät Detail-välilehdeltä. Tarkkuutta säädetään Sharpening-kohdasta ja kohinaa saa pois Noise Reduction-valikoista. Aina kun näitä säätöjä käyttää, kuvaa kannattaa tarkastella sen oikeassa koossa (1:1), jotta näkee mitä kuvalle oikeasti tapahtuu.


Nyt on varmasti maailman komein mallikuva :D Tässä ei ole kyse ulkoavaruuden hirviöstä vaan mulkoilevasta lehmästä (menimpä juuri siivoamaan kaikki alkuperäiset maneesikuvat pois koneelta). Sivussa näkyy taas asetuksia ja toivottavasti kuvastakin saa jotain selvää miltä näyttää kuva ennen ja jälkeen kohinanpoiston.

Jotain kivoja pikkulisämuokkauksia

Vinjetointi on reunojen tummumista. Kamerat tekevät tätä myös jonkin verrran luonnostaan. Lightroomissa vinjetointi pystyy lisäämään niin mustalla kuin valkoisellakin. Vinjetointi löytyy kohdasta  Effects -> Post-crop vignetting.

Kromaattinen aberraatio tarkoittaa ilmiötä jossa kohteen ääriviivoissa on esim. violettia juovia. Mitä huonompi linssi, sitä enemmän tätä tapahtuu. Lightroomissa tätä pystyy jonkin verran automaattisesti korjaamaan. Korjaus kannattaa tehdä kaikille kuville, sillä se ei huononna kuvan laatua. Lens Corrections -> Remove Chromatic Aberration


Hyödyllisiä pikanäppäimiä Ligtroomissa:

X = merkitse kuva hylätyksi (musta lippu, tummennettu kuva). Tämän jälkeen kaikki hylätyt kuvat on nopea poistaa kerralla valikosta Photo -> Delete Rejected Photos...
P = merkitse kuva jätettäväksi (valkoinen lippu). Tällä pystyy kumoamaan hylätyn kuvan valinnan
U = poistaa kaikki merkinnät
T = näyttää alhaalla olevan työkalupalkin (jonka olen useamman kerran kadottanut ja ihmetellyt missä se on :D)
I = näyttää kuvan tiedot

G = siirtyy takaisin Library-tilaan
D = siirtyy Develop-tilaan (muokkaus). Seuraavat develop-tilan pikanäppäimiä
J = näyttää puhkipalaneet (punainen) ja puhkimustat (sininen) kohdat 
Y = näyttää alkuperäisen ja muokatun kuvan
R = Croppaus
Ctrl+Z = kumoa edellinen 
Ctrl+Alt+V = siirtää edellisen kuvan asetukset nykyiseen. Myös previous nappi tekee saman. 
Shift+Ctrl+C = Kopioi kuvan asetukset 
Shift+Ctrl+V = Liitä kopioidut asetukset kuvaan.



Jäikö jokin vielä mietityttämään? Mikäli tästä jäi uupumaan jotain oleellista tai on jotain mitä haluaisit vielä tietää, toiveita alle niin teen tarvittaessa jatko-osan.

13 kommenttia:

  1. Aina mielenkiintoista nähdä, kuinka toiset muokkaavat kuviaan - itse kun muokkailen kuvia nähtävästi paljon varovaisemmin kuin sinä! Edellisen kameran aikoina olen yleensä hitusen lisännyt kontrastia, värien lämpöisyyttä ja valoisuutta sekä tummentanut niin varjoja kuin muitakin alueita. Usein myös highlightsia on saanut vähentää, etteivät kirkkaimmat kohdat käsittelyssä pala puhki, ja terävyyttä (myös clarity-napista) lisään mielelläni etenkin eläinkuvissa. Sen sijaan säätönappeja tint, saturate ja vibrance ja valkotasapaino yleensä vierastan. Uusin kameratuttavuus taas on toistaiseksi toistanut värit ja muut niin kivasti, etten ole niiden kuvien kanssa juuri Lightroomiin koskenut: luotto näyttöihin meni kannettavasta pöytäkoneeseen siirryttäessä ja epäilyttää vieläkin, vastaako kirkkaampi vai tummempi näyttöni enemmän yleisesti käytössä olevia näyttöjen asetuksia, kun kotikonstein niitä ei saa paremmiksi säädettyä ja kirkkaampi on omaan silmään parempi. Täytyy kokeilla joku kerta myös tätä vähän rohkeampaa jälkikäsittelyä, jolla ilmeisesti saat omiin kuviisi myös sen kauniin hailakan sävyn, jonka olen luullut olevan jo valmiiksi maisemassa. Hauska nähdä, kuinka erilaisia kuvankäsittelytapoja hevoskuvien jälkikäsittelyssäkin on - lisää näitä, kiitos, ja etenkin noiden säätönappien tint, saturate ja vibrance osalta! :D

    P.S. Loppuviikosta olisi tarkoitus lähteä kuvaamaan raveja pitkästä aikaa. Ihanko tosiaan 70-200-millinen telezoomi täyskennoon yhdistettynä riittää siinä(kin) hommassa? Tuo tuntuu vieläkin niin lyhyeltä, mutta toisaalta en ole kyllä yhtäkään hevosta päässyt sillä vielä kuvaamaan, joten toivon mukaan zoomi ei sitten niin lyhyeltä tunnukaan, kun täytyy saada postikorttia tai sorsaa isompi kohde mahtumaan kuvaan ihan kokonaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkotasapaino on kyllä itseasiassa se tärkein ja sitä kannattaa opetella käyttämään. Harvassa on ne kamerat jotka osaa tilanteessa kuin tilanteessa laskea valkotasapainon oikein.

      Laitan itseassiassa nykyään joka kuvaan vähän lisää väriä tuolla vibrancella. Tulee mukavasti lisää ilmettä. Kuvaan kylläkin täysin neutraalilla asetuksella (nikonissa saa säädettyä miten kamera muokkaa kuvia valmiiksi), joka jättää kuvat täysin käsittelemättä, joten ne on aika elottomia :D Hailakkaaksi kuvat saa kun lisää niihin optimaallisesta kohdasta ihan pienen pykälän lisää valotusta ja pehmentää varjoja, kuitenkin varoen ettei polta koko kuvaa puhki- pienet puhkipalaneet kohdat eivät ole ainakaan omaan silmään niin vaarallisia.

      Kuvankäsittelytapojakin on yhtäpaljon kun on kuvaajia, joten uskon että on myös aika monta sellaista jotka

      En ole täyskennon kanssa raveissa vielä käynyt, kun niitä ei oikein sopivasti ole juostu kun olen sjoella ollut. En siinä kyllä kuitenkanaa mitään ongelmaa näe, sillä ainakin sjoen raviskalla aita on ihan radassa kiinni ja hevoset on lähimmillään parin metrin päässä :D

      Poista
    2. Sen verran meni termit sekaisin, kun yritin käyttää suomenkielisiä vastineita, että valkotasapainon korjaamista siis en vierasta vaan whites-nappulaa, jota tulee käytettyä aniharvoin. Viime vuonna temp-säädin oli kyllä ahkerassa käytössä (sitä edellisenä vuonna vieläkin ahkerammassa käytössä), vaikkakin vain parin pykälän verran jpg-kuvia käsitellessä, mutta en oikein osaa mieltää sitä valkotasapainoa korjaavaksi: kyllä tempillä sateisessakin säässä kuvatun otoksen saa näyttämään siltä kuin kuvauspäivä olisi ollut hyvinkin aurinkoinen, mutta... jos valkotasapaino ei ole alkuunkaan kohdillaan, aloitan aina "automaattipipetillä" ja vasta sitten siirryn manuaalisesti säätämään tempiä ja tintiä ja ikään kuin korjaamaan ohjelman laskemaa valkotasapainoa.

      Käsittelin kokeeksi yhden sorsakuvan tätä sinun tyyliäsi mukaillen, ja sitten muokkasin saman kuvan sillä tyylillä, jolla yleensä kisakuvia käsittelen. Ero oli selkeä ja antoi taas lisää ajatteltavaa: esimerkiksi varjojen vaalentaminen oli minulle jo ajatuksenakin aivan uusi mutta selvästi sopii ainakin joihinkin kuviin :) Minulla on ollut selkeä näkemys, minkälaisiksi haluan etenkin kisakuvat käsitellä, ja samaa tyyliä olen käyttänyt aika paljon muissakin kuvissa. Tämä onkin todella hyvää harjoitusta jälkikäsitellä kuvia välillä eri tavalla kuin yleensä, ja tällaisista postauksista saa hyvin ideoita, mitä voisi välillä tehdä eri tavalla :) Tässä on kuitenkin se vaara, että huomaa vielä jonkun toisen tavan olevan parempi kuin se totuttu tapa, minkä jälkeen kaikki vanhalla tavalla käsitellyt kuvat eivät enää näytekään omaan silmään niin hyviltä ja sitten tekee mieli ruveta korjaamaan niitä jo käsiteltyjä kuvia -> loputon suo.. :D

      Poista
    3. Nonii jäänyt näköjään lausekin kesken kun piti puhelimessa puhua välillä :D "Kuvankäsittelytapojakin on yhtäpaljon kun on kuvaajia, joten uskon että on myös aika monta sellaista jotka"... pitävät minun tyyliäni aivan vääränä.

      Vierastin itsekin tuota whites-säätöä pitkän aikaa, koska pelkäsin kuvien puhkipalamista. Olen tässä vasta ihan talven aikana oppinut sitä käyttämään, sillä sillä saa yhdessä highlightsin kanssa harmaan lumen näyttämään valkoiselta, ilman että koko kuva ylivalottuu. Sitä kannattaa opetella tarpeen tullen käyttämään.

      Tuttu tunne, onneksi minulla on kuva-arkistot niin isot ettei koko arkistoa pysty menemään läpi. Ja yritän muutenkin olla kajoamatta vanhoihin kuviin sen enempää (elleivät ne mene lehtiin/painoon/yms jolloin teen peruskäsittelyn), silloin näkee parhaiten miten on itse kehittynyt. Tuohon loputtomaan suohon on yksi todella hyvä lopetuskeino: polta kuvat kertakäyttöisille dvd/cd-levyille joita ei voi uudelleen polttaa. Houkutus käsitellä kuvat uudelleen laantuu kyllä kun tietää että sen jälkeen saa viikon polttaa kuvia uudelleen ja levyt maksaa kohtuu paljon... :D

      Poista
  2. Itse sain lightroomin vasta äskettäin ja samoin olen alkanut kuvaamaan RAW kuvia. Kävin ihan ammattilaisen pitämällä kuvienkäsittelukurssilla, mutta silti tää sun blogi on avannut silmiä! Olen oikeesti niin kiitollinen, että jätät tohon noita sun säätöjä näkyville, niistä saa niin paljon vinkkiä omaan kuvaan. Kaikki on tavallaan niin yksinkertaista, mutta niitä en kuitenkaan tajua välttämättä itse! Tästä sun blogista on oikeasti apua!
    Itse käytän aikavähän noita tarkennustyökaluja tossa kohtaan, vaan maalaan kohteen ja tarkennan vain sitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla meni monta vuotta ennekuin opin käyttämään lightroomia edes joten kuten kunnolla! Pitkän aikaa käsittelen kuvia vain Auto tune-painikkeella :D Mutta siitä auto tunestakin oppii hyvin katsoo mitä millainenkin asetus tekee.

      Suosittelen käymään kirjastossa ja lainaamaan sieltä jos löytyy niin muutaman Docendon : Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille (tai joku muu versio, niitä on ainakin 3,4 ja 6), Pekka Potka, RAW-kuvankäsittely (Jeff Schewe). Nämä oli sellaisia teoksia, joilla pääsin loppujen lopulta aika hyvin selville tästä ohjelmasta. Tietenkin vieläkin on paljon opeteltavaa. Docendolla on paljon muitakin mahtavia kirjoja, yksi kestosuosikkini on Lemmikkikuvaus :D (yllätyys) Olen lukenut myös yhden muunkin hyvän lightroom-kirjan mutta en nyt millään saa sitä mieleeni. Siinä oli tosi hyvät ohjeet kuvien hallintaan ja metatietojen tekemiseen.

      Yleensä kyllä koko kuva kannattaa tarkentaa samalla :) Mikäli joskus teetät kuvista isoja tulosteita ja jos maalaus on mennyt vähän huti, voi kuva näyttää isoja vähän hassulta. Mutta tuokin on varmasti hyvä tapa!

      Poista
    2. Anteeksi, sen verran tungen tähänkin, että pääsen kyselemään noista metatiedoista. Eikö niiden hyödyntäminen vaadi sen, että kuvat ovat Lightroomiin tuotuja? Etenkin kannettavien kanssa minulla oli ongelmana se, että kun LR:ssa oli aiemmin tuotuja kuvia ikään kuin muistissa 200-300, ohjelmasta tuli entistä raskaampi ja niin hidas, että oli pakko alkaa poistaa LR:sta kuvia aina sitä mukaa, kun muokkaus oli sillä erää valmis. Jos lisään LR:ssä kuviin vaikka avainsanoja, osaako tietokone ilman LR:ia etsiä haluamallani hakusanalla oikeat kuvat vai toimiikö tämä vain LR:ssä? Kiitos ja anteeksi väliin tunkemisesta :)

      Poista
    3. Kyllä ainakin minun tietokone (win7 käyttis) osaa ne etsiä :) Hakusuodattimeksi pitää vain asettaa tunniste. Mutta metatiedothan ovat kaikkein kätevimpiä siihen että kuviin liitetään omat tekijänoikeustiedot.

      Poista
  3. Vanhaa tuttua oli monet jutut, mutta varsinkin tuo whites nappula oli ihan tuntematon, mutta vaikuttaa tosi kätevälle ja keksin monta kuvaa mihin olisin sitä tarvinut! Olen niin kateellinen noista sinun väreistä, jotenkin saat kuvaan aina niin kivat värit... Pitää koitta itsekkin opetella kikkailemaan tolla, Lightroom on kyllä tosi kätevä!:) Kiitos tästä postauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Whites-nappia kannattaa kyllä opetella hyödyntämään. Nytkun tosiaan itsekin löysin sen vasta ihan hiljattain, tuntuukuin kuviin olisi tullut yksi taso lisää.

      Väreistä saa kyllä osin kiittää Nikonia ;D Nikonit ovat aina omaan silmään tehneet paljon elävämpää kuvaa värien osalta Canoniin nähden. Oletko koskaan koittanut säätää värejä sieltä HSL / Color / B&W-välilehdeltä? Siellä on varsin kattavat säätömahdollisuus jokaiselle värille erikseen. Toinen mitä itse tykkään tehdä, on säätää valkotasapaino vähän liian keltaiseksi, jolloin kuvista tulee vähän lämpöisempiä (ja kesäisempiä, täälläkun ei liian pitkä kesä ole niin sitä on mukava vähän ennakoida jo näin etukäteen kuvankäsittelyllä :3 ).

      Poista
    2. Siis mä aloin ihan innoissaan muokkaamaan, enkä löydä mistään site whites nappia? Onkohan mulla joku vanha versio, ei nimittäin ollut Basic kohdassa :s Mulla on 3.4 toi versio.

      Poista
    3. Nyt on muuten pakko sanoa etten ole varma onko siinä vielä tuota whites-säätöä. Ite kun käytän nykyään 5-versiota. Minullakin oli tuo 3.4 ennen, mutta suosittelen kyllä päivittämään :) Näissä uudemmissa on tuki myös uudempien kameroiden raw-kuville ja paremmat muokkausvalikot. Tuo 3.4 on jo kuitenkin varmaan pari vuotta vanha versio, ja tekniikka on menny aika lujaa eteenpäin.

      Pitääkin laittaa tähän tekstiin merkintä että tehty 5-versiolla :)

      Poista
    4. Mutta siis, koitappa säätää kuvaa tone curve- kohdasta. Se on periaatteessa sama kuin basic-kohta, mutta siinä säädetään kuvaa niillä kurveilla. Siellä ainakin 5 versiossa on myös valkoisen säätö, nimellä lights.

      Poista